Julkaistut matkaraportit

Matkaraportin laatija: Jaakko Talonen

Osasto, pää- / sivuaineet:
Kemian tekniikan osasto, Prosessiautomaatio, 6. vuosikurssi

Työ ja saamani opit:
Tulevasta harjoittelusta tiesin vain työnkuvauksen: ”preparing for new algorith”. Lisäinformaatiota yritin kysellä sähköpostitse, mutta professori oli niihin aikoihin lomalla. Yliopistolla oli rento ilmapiiri – turhaa teitittelyä ei tarvinnut harrastaa.
Kesän aikana tein graafisen mallin (Petri Nets) laboratoriomittakaavassa olevaan tehtaaseen. PL7-ohjelman Ladder ja SFC –kielillä oli tarkoitus ohjata sitä. Robottikädet ja liukuhihnasysteemit sainkin toimimaan slovakiankielisestä ohjeesta huolimatta.
Myös MatLabilla tuli ohjelmoitua työkaverini avuksi. Työkaverit eivät tosin ahkeruudellaan loistaneet. Toisen näin pari kertaa katsomassa työkoneeltaan Slovakiaksi dupattuja Simpsoneita.

Yliopistolta oli yhtä vaikeata löytää englantia puhuvia kuin printteriä. (printteriä en kesän aikana yliopistolta löytänyt, eikä kukaan kollegoista tiennyt onnistuuko printtaaminen!?). Joten raportin tynkäni kesästäni taisi työkoneelleni jäädä.

Ruokala yliopistolla oli loistava! Jokapäivä vaihtoehtoina oli papusoppa, gulassi tai ”syr” (korppujauhoissa paistettu juusto). Maksoi vain euron paikallisella kokiksella (kofulalla). Yleensä en kuitenkaan syönyt mitään, joskus nakersin leipää.

Palkkaus ja verotus:
7800 korunaa/ kk, mikä vastaa vajaata 150 € kuussa. Matka-apuraha 200€ ja harjoitteluapuraha 337€/kk. Riitti kuitenkin mainiosti jokapäiväiseen törsäilyyn. Hinta esimerkkejä: Olut raflassa 1€, leffa 2€, karting 3€.

Majoitus:
Asuin Bratislavan keskustasta noin 3 kilometrin päässä länteen (Slavicie Udolie), 10 minuutin kävelymatkan päässä yliopistosta. Kämppää yritin ennen Bratislavaan lähtöä saada keskustasta, mutta totesin sen olevan liian hankalaa. Tosin rauhallisempaa kaveria olisi kolme vieressä olevaa, jokapäivä 04 asti möykkäävää, baaria häirinnyt. Kämpät oli aidossa ryssäkunnossa. Jo ensimmäisenä päivänä juutuin hissiin ja vessaan. Suihkun ruosteinen vesikään ei aluksi paljon naurattanut. Keittiön näköisestä huoneesta tuli sateella vesi katon läpi. Jääkaappi oli noin +25 asteinen ja kosteusvauriot pystyi haistamaan. Keittiö rempattiin kesän lopulla - uusi kokolattiamatto. Vuotava katto ja nurkassa olevat vesiämpärit vuorattiin seinällä, hmm...

Hostellin 2,4 euroa/yö yhden hengen huoneessa ei kuitenkaan tuntunut sikamaiselta hinnalta. IAESTE:n tarjoamassa kolmen hengen huoneessa tosin olisi saanut asua 1,2 eurolla. Lakanat vaihdettiin kerran viikossa ja huone oli 8.kerroksessa. Vaatteiden pesu onnistui euron maksavalla pesukoneella.

Loppu kesästä vastapäistä rakennusta rempattiin 24 tuntia vuorokaudessa eikä edes korvatulpista ollut apua, kun betoni lensi rakennuksen yläkerroksista roskalavalle. Alueella asui opiskelijoita n. kymmenessä kerrostalossa, mutta ei ollut yhtään yhteiseen käyttöön tarkoitettua keittiötä missä kokata?! Kolmen viikon fiilistelyn jälkeen pitsa, hampurilaiset, kebab ja raflaruoka ei enää maistunutkaan niin hyvältä. Ensimmäinen asia olikin, kun sivistyksen pariin pääsin, ni oma kotona kokattu pasta!

Matkajärjestelyt:
Ostin yhdensuuntaisen lennon Budapestiin Kilroylta. Mukaan otin repullisen tavaraa, viikon vaihtovaatteet, joten reissaus ennen ja jälkeen harjoittelun ei ollut tuskaista. Samsonite-matkailijan kannattaa lentää Wieniin, jonka lentokentältä on jatkoyhteys bussilla Bratislavaan. Viisumia ei tarvinnut ja slovakia onkin EU-maa ensi kesänä.

Vapaa-aika:
Bratislavaan saavuttuani en IAESTE – henkilökuntaa löytänyt, vaikka kuulema olivat olleet vastassa. Kannattanee siis sopia paremmin tapaamispaikka kuin sanalla ”rautatieasema”. Yövyin opiskelija-asuntolan vieressä olevassa hostellissa ensimmäisen yön, kun asuntolan respalla ei ollut tietoa saapumisestani.

Toisena päivänä tapasin sattumalta Libanonilaisen ja Espanjalaisen IAESTE-harjoittelijan, joilla oli ollut samat ongelmat. Nähtyämme asuntolan maan alla olevat kolmen hengen huoneet päätimme kaikki asua koko kesän hostellissa. Intressit näillä kavereilla oli samat kuin minulla. Miksi itä-Eurooppaan? Halpa kalja, kauniit naiset... ja eipä ihme, että n. 10 harjoittelijasta kaikki oli jätkii. Oltiin melkein kaikki eri maista, joten yhteisenä kielenä toimi englanti. Vähäinen harjoittelijoiden määrä oli siis hyvä, ettei tapahtunut minkäänlaista jakaantumista kansallisuuksien suhteen. Ainii... oli sielä viisi Ranskalaista 4 viikkoa omissa oloissaan.

Turistit eivät ole vielä löytäneet Bratislavaa, joten paikalliset suhtautuivat ulkomaalaisiin vielä todella positiivisesti eikä krääsää myyviä kopperoita ollut kuin muutama. Suomalaisuuskin mielettiin hyväksi asiaksi, toisin kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten ruotsissa vaihdossa ollessani.

Yöelämä tulikin tutuksi kaikkina iltoina paitsi yhtenä. Uusia tuttavuuksia tuli niin paljon ettei perinteisille nähtävyyksille, kuten museoille jäänyt aikaa. Yhdessä museossa tuli käytyä työajalla proffan kanssa.

Slovakialaiset ovat erittäin ystävällistä ja sosiaalista porukkaa. Liekö syynä se, ettei opiskelijoilla ollut TV:tä, videopelejä ja yhdessä huoneessa saattoi asua viisikin opiskelijaa, joten baareissa oli elämää viikon jokaisena päivänä. Oikeastaan koko kesänä en saanut kamojani purettua ja pistettyä paikoilleen.

Mopo lähti myös täysin Etelä-Eurooppalaisten käsistä, kun tajusivat muuttaneensa pois kotoa, maistaessaan hyvää slovakialaista olutta ja nähdessään slovakialaiset kaunottaret.
Reissua tuli tehtyä Wieniin ja itäiseen Slovakiaan. Paikallinen IAESTE järkkäsi muutaman reissun. Osallistuin yhteen matkaan ’Slovakian paratiisi’-nimiseen luonnonpuistoon. IAESTE:n järkkäämät tapahtumat olivat kuitenkin tarkoitettu uusavuttomille, joten käsikädessä reissaaminen ei sen enempää kiinnostanut. Itse tein pari omatoimimatkaa Tatra-vuoristoon ja Kosiceen. Junaliput olivat halpoja ja liftaaminenkin onnistui. Muut vaihtarit olivat jo muutenkin ennen mun tuloa ehtineet käydä Budapestissä ja Prahassa. Niissä tosin olin jo itse käynyt aikasemmin. Muutenkin syksylle olin suunnitellut kuukauden mittaisen reissun itä-Eurooppaan ja Kreikkaan.

Maan tapa:
Katso kohta Vapaa-aika

Muuta:
Bratislava on asukasluvultaan hieman helsinkiä pienempi, mutta kiitos kommunistisen rakennustyylin, se on rakennettu paljon tiiviimmin. Välimatkat olivat lyhyitä, joten täyteen ahdatut bussit eivät olleet niin tuskaisia. Liikenne ei Bratislavassa hirveän vilkasta ollut, Skodia kuitenkin riitti.

Jos olut maistuu ja omaat rennon asenteen elämään niin Slovakia on loistava valinta!
Harjoitteluasiat ennen ja jälkeen matkan sujuivat mainiosti ilman ongelmia, kiitokset siitä suomen IAESTE-tiimille!

« Takaisin