Julkaistut matkaraportit

Matkaraportin laatija: Kaija Riihonen

Osasto, pää- / sivuaineet:
Kemian tekniikan osasto, Mikrobiologia

Hankintakanava:
Hain paikkaa saatuani tietää vapaista Leonardo-paikoista uutisryhmien kautta. Toukokuun puolivälissä Saksasta otettiin minuun yhteyttä, ja kesäsuunnitelmat menivät uusiksi lyhyellä varoitusajalla. Yhteenottoihin Saksasta vasta toukokuussa kesätyöpaikkojen suhteen kannattaakin olla varautunut, sillä Saksan omat yliopistot ovat käynnissä heinäkuuhun, eivätkä he usein tiedosta, että muualla kesätyö-paikoista pitäisi saada tietää jo aikaisemmin.

Työ ja saamani opit:
Työni liittyi läheisesti pääaineeseeni mikrobiologiaan ja projekti, jonka parissa työskentelin oli mielenkiintoinen (aiheena tutkia, miten Comamonas Asidovorans mikrobiviljelmä pystyisi luonnossa nopeammin ja tehokkaammin hajottamaan diklorofenoksipropionihappoa, joka on rakennusten raunioista löytyvä ympäristö-myrkky).

Työskentelykielenä oli saksa, vaikka etukäteen minulle oli annettu se käsitys, että myös englantia voisi töissä käyttää. Tästä aiheutui hieman hankaluuksia, koska olin koulussa lukenut C- saksan ja TKK:lla pari saksan kurssia, Lisäongelmana oli se etteivät työkaverini ymmärtäneet kielen minulle tuottamia vaikeuksia, itäsaksalaiset kun eivät itse ole kauheasti ehtineet matkustelemaan eivätkä myöskään oikein ymmärrä millaista on olla ulkomaalisena työpaikalla. Ihmiset Leipzigissa ja työ-paikallani eivät osanneet juuri lainkaan englantia ja pomoni osasi, mutta ei suostunut puhumaan. Siinä oli sitten vaan yritettävä ottaa selvää saksin murteesta heti ensim-mäisestä päivästä lähtien. Kielitaitoni ja elämisentaitojen kehittymisen kannalta tämä oli erittäin hyödyllistä.

Osastollani ei aikaisemmin ollut ollut juuri lainkaan ulko-maalaisia työntekijöitä, ja olin alkuun kesän ainut harjoittelija (myöhemmin tuli toinenkin). Olisi ollut helpottavaa, jos työpaikalla olisi ollut ennestään kokemusta ulkomaisista harjoittelijoista. Itä-Saksa on tässä mielessä vielä vähän kurja paikka ulkomaalaisille. Muuten työkaverit kohtelivat minua kyllä ystävällisesti eikä työpaikkakulttuuri poikennut suomalaisesta kovinkaan paljon. Pomot nyt olivat osastollani kaikki miehiä, ja kaikkia muita paitsi lähimpiä työkavereita tuli teititellä . Palkkaa sain työpaikalta 300 DM (n. 900 mk) ,ja sain sen käteisenä työpaikaltani.

Palkkaus ja verotus:
Leonardo-harjoitteluohjelman stipendi kattoi matka-, asumis- ja palkkakustannukset.

Majoitus:
Asuin ensin neljä viikkoa alivuokralaisena erään vanhemman naisen luona, mutta loppuajaksi muutin soluasuntoon, jonka jaoin kahden saksalaistytön kanssa. Vuokraemännälläni ensimmäisessä paikassa oli, entisen DDR:n puolella kun oltiin, omat käsityksensä veden ja sähkön kulutuksesta, ja oli miellyttävää muuttaa pois siinä mielessä, että pääsi vihdoin mm. käymään suihkussa silloin kuin huvitti. Leipzigissa ja koko itä-Saksan alueella on vielä halvempi hintataso kuin muualla Saksassa. Vuokrani ensimmäisessä paikassa oli n.1050 FIM, koska asuin vähän hienommassa kaupunginosassa. Soluhuoneestani maksoin sitten 900 FIM.

Matkajärjestelyt:
Itse täytyi ottaa selvää suurin piirtein kaikesta kesätyöpaikkaa koskevasta; yhtey-denpito ennen matkustamistani oli saksalaisten puolelta heikkoa. Haluni lähteä ulkomaille kesäksi oli kuitenkin suuri enkä antanut moisten seikkojen haitata. Viisumia tai työlupaa Saksassa työskentelyyn ei tarvinnut hankkia. Saksa maana oli jo jonkin verran tuttu, joten en kantanut etukäteen suurempia murheita käytännön järjestelyistä.

Päästyäni Leipzigiin jouduin suoriutumaan itsekseni laukkujeni kanssa julkisilla kulkuneuvoilla työpaikkani vierasmajoitukseen ensimmäiseksi yöksi (maksullinen). En siis saanut ensivaikutelmana kovin positiivista kuvaa itäsaksalaisesta vieraan-varaisuudesta. Asunnon hankkimiseen meni sitten työpaikalla ensimmäinen päivä, mutta siinä onneksi avustivat työkaverini. Alun järjestelyjen takkuilu johtui kuulemma sitten siitä, että tiedonkulku ympäristötutkimuskeskuksen kansainvälisen jaoston ja osastoni, ympäristömikrobiologian jaoston kanssa, ei ollut oikein pelannut eikä oltu tiedetty tarkalleen milloin olin tulossa.

Vapaa-aika:
Koska en ollut tullut töihin loppujen lopuksi minkään vaihtojärjestön kautta järjestyi seuraa vapaa-ajalla tutustumalla samalla työpaikalla työskentelevään toiseeen suomalaiseen ja hänen kauttaan muihin ulkomaalaisiin. Osastolleni tulleesta brasilialaisesta tuli lähin ystäväni samoin kuin muista etelä- ja väliamerikkalaisista kesäharjoittelijoista, joihin tutustuin. Leipzigissa on n. 550 000 asukasta ja alkuun kaupungista löytyi paljon mielenkiintoista tekemistä ja kokemista myös viikon-loppuisin. Viimeiset viisi viikkoa olin kuitenkin ystävieni kanssa liikekannalla muualla maassa viikonloppuisin. Viikonloppulipulla pystyi matkustamaan junalla melko edullisesti, mutta junaa täytyi vaihtaa todella moneen kertaan tällä halvemmalla matkustustavalla.

Leipzig on värikäs kulttuurikaupunki, työskentelihän mm. Bach aikoinaan 25 vuotta Thomas- Kirchen kanttorina. Kaupungin musiikkielämä on yhä hyvin vilkas ja korkeatasoinen. Kaupungissa on mm. kuuluisa musiikki- ja teatterikorkeakoulu sekä iso yliopisto. Kesän aikana olikin useimpina viikonloppuina ja viikkojenkin aikana jos jonkinmoisia kulttuuritapahtumia. Keskustasta löytyi myös paljon kivoja paikkoja illanistumiseen ja muutama hyvä disko.

Maan tapa:
-

« Takaisin