Julkaistut matkaraportit

Matkaraportin laatija: Tomas Korbelainen

Osasto, pää- / sivuaineet:
- Muu osasto -, -

Hankintakanava:
Otin yhteyttä suoraan tämän painotalon johtajaan, joka oli ennestään tuttu mies ja se suostui ottamaan minut harjoittelemaan kesäksi 2003. Hän lähetti minulle kirjeen, josta näkyi harjoittelun ajankohta ja palkkaus.

Työ ja saamani opit:
Työ oli tutustumista painotalon toimintaan kaikista näkökulmista. Painotalossa oli 17 työntekijää ja 4 offset-painokonetta (2 kaksivärikonetta ja 2 nelivärikonetta). Työntekijät tekivät työtä kahdessa vuorossa: 8-16, 16-24. Minun työpäivä yleensä osui johtajan työajalle,eli 10-18. Aluksi olin muutaman työpäivän ajan painajan apulaisena ja opin tärkeimmät työvaiheet painokoneen käsittelyssä, myöhemmin tutustuin myös silkkipainatustekniikkaan. Suurin osa tuotteista oli pienet esittelylehtiset ja käyntikortit. Ensimmäisen harjoittelukuukauden jälkeen sain perehtyä myös painotalon taloudelliseen puoleen, mm. kävimme säännöllisesti tilaamassa firmasta ”Bereg” etiketti- ja muuta paperia tuotantoa varten. Paperi oli pääosin suomalaista ja Suomesta tuotua. Työtehtäväni eivät olleet vastuullisia. Kahden kuukauden aikana sain hyvän kuvan pienpainotalon toiminnasta Pietarin olosuhteissa sekä paljon uusia tuttavuuksia.

Palkkaus ja verotus:
Työstäni en ole saanut palkkaa. Kuitenkin oli ilmainen ruokailu johtajan seurassa joka työpäivä.

Majoitus:
Harjoittelujakson aikana olen asunut minun kotiasunnossani isäni kanssa, joten siitä ei tullut sen ihmellisempää vaivaa. Työpaikalle oli matkaa Pietarin pohjoisosasta eteläosaan ja se taittui metrolla noin tunnissa.

Matkajärjestelyt:
-

Vapaa-aika:
-

Maan tapa:
Minun on hyvin vaikea kertoa venäläisetä kulttuurista, koska olen siellä kasvanut ja sitä paitsi mielestäni Suomessa jokainen sai kuulla siitä jo korvansa täyteen. Kuitenkin voisin sanoa että johtajan ja työntekijän välillä on niin iso välimatka, että sinuttelu ei voi tulla kysymykseenkään. Kuitenkin johtajat sinuttelee jatkuvasti alaisiaan. Työntekijoiden palkat ovat alhaisia, alle 400 euroa kuussa.
Harjoitteluni osui kesälle 2003 ja juuri tänä vuonna Pietari täytti 300 vuotta. Juhlanviettoa varten hyvin monet paikat olivat kunnostettuja ja joka puolella kaupunkia oli kesän aikana jotain tapahtumaa. Nevskij Prospekt oli aina täynnä turistibusseja. Yökerhoja löytyy jokalähtöön, joiden sisäänpääsy vaihtelee 0 - 30 euroon. Muuten hinnat ovat noin puolet Suomen hinnoista.
Negatiivisena asiana pidän sitä, että kesällä olen tottunut uimaan ja kaikki kaupungin vesistöt ovat hyvin likaisia. Joten jos haluaa mennä uimaan piti ajaa autolla n. puoli tuntia kaupungista pois. Positiivisenä asiana pidän turvallisuustason nousua. Olen tavannut opiskelijoita Californiasta. Heidän mukaansa Pietarin turvallisuustaso on huomattavasti Californiaa korkeampi.

Muuta:
-

« Takaisin