Belgia

Perustiedot

Pinta-ala: 30 519 km2
Asukasluku: n. 10 milj.
Asukastiheys: 328 as/km2

Auton maatunnus: BE
Pääkaupunki: Bryssel
Pääkaupungin asukasluku: n. 1 milj.
Muut suuret kaupungit: Antwerpen n. 1 milj.), Liege (0,6 milj.), Gent (0,5 milj.), Charleroi
Virallinen nimi: Royaume de Belgique tai Koninkrijk Belgie, Belgian kuningaskunta
Nykyinen hallitsija: Kuningas Albert II

Rajanaapurit: Alankomaat, Saksa, Luxemburg, Ranska
Aikaero Suomeen: -1 h
Viralliset kielet: Flaami (hollannin murre) 57 %, Ranska, 42 %
Uskonnot: Katolilaisia (86%)

Muuta:
Belgia on pieni, tiheään asuttu teollisuusmaa, jolla on vähän luonnonvaroja. Luonnollinen vedenjakaja on Maasjoen (Meusen) laakso. Joen eteläpuolella sijaitsevat ylän-göt, mm. Ardennit, joiden loivat rinteet kohoavat lähes 700 metrin korkeuteen.. Joen pohjois-puolella, alkaa yhtenäinen rinne, joka laskee merelle saakka. Rinnettä peittävät vuoroin he-delmälliset savimaat ja karut hiekka- tai moreenimaat. Rannikko on tasaista ja ruohikkoista. Varsinainen Belgian valtio syntyi Yhdistyneitten Alankomaiden kuningaskunnan eteläosan kapinan seurauksena 1831. Itsenäisellä Belgialla oli heti alussa kolme ongelmaa: katolisten ja uskonnollisten liberaalien välinen jännite, flaaminkielisten ja ranskankielisten väliset eri-mielisyydet. Belgian itsenäistyessä 1831 talouselämän keskus oli etelän hiilikentillä, jotka olivat eräs Eu-roopan ensimmäisistä teollistuneista alueista. Hiilikaivosten ympärille keskittyi 1800-luvun alussa merkittävä kasauma raskasta teollisuutta ja laakso oli täynnä teollisuuslaitoksia ja nii-den varastoja. Nykyäänkin metallituote- ja konepajateollisuus on tärkein teollisuuden haara. Tekstiilit, kemi-kaalit, autot, keramiikka, lasi ja kumi ovat myös merkittäviä. Antwerpenin suuren sataman kautta maahan tuodaan tropiikin tuotteita. Antwerpenissä ra-kennetaan ja korjataan laivoja ja hiotaan myös timantteja. Belgian maatalouden painopiste on karjataloudessa ja suurin osa peltokasveista käytetään rehuksi. Lisäksi joillain alueilla kasvatetaan hedelmiä, humalaa tai sokerijuurikasta. 1970- ja 1980-luvun talouskriiseissä näkyy Belgian kielijako: suuri työttömyys on etupäässä eteläisen, ranskankielisen Vallonian ongelma, kun taas teollistunut Flanderi on vaurastunut. Pankkiala, kauppa ja palvelut ovat tuoneet lisää työtä Brysseliin, joka on hyötynyt roolistaan EU:n päämajana. Belgia kärsi jatkuvista flaamien ja ranskankielisten kieliriidoista, jotka olivat ajamassa sitä liittovaltioksi. Vuosien kielilevottomuuksien jälkeen maa käytännössä jaettiin vuonna 1970 lainsäädännöllä neljään osaan. Entisillä saksalaisalueilla maan itäosissa saksa on virallinen kieli. Bryssel, jossa asuu miljoona ihmistä, on virallisesti kaksikielinen kaupunki (mm. kaikki kyltit ja katukilvet ovat sekä flaamiksi että ranskaksi). Loput maasta on jaettu yhdeksään maakuntaan, joista neljä pohjoisessa olevaa ovat virallisesti flaaminkielisiä ja neljä etelässä olevaa virallisesti ranskankielisiä. Yhdeksäs maakunta on jaettu kahtia ja se on kaksikielinen. Kuuluisimmat nähtävyydet: "Brysselissä EU:n ja NATOn rakennukset, Palais des Beaux-Arts, Grand Place, Hotel de Ville, Centre belge de la Bande Dessinee-museo, Musee de la Bras-serie-panimomuseo, La chateau royal de Laeken-kuninkaanlinna; Antwerpenin satama, ti-manttimuseo, taidemaalari Rubenin talo, Lieve Vrouwe-katedraali; Ardennien pienet kylät; Brüggen keskiaikainen kaupunki; Gentin St Baafs-katedraali, Span kylpyläkaupunki."

Työkulttuuri

Työkulttuuri on Belgiassa melko hierarkkinen. Työntekijöiltä ei odoteta suurta itsenäisyyttä eikä omatoimisuuta, vaan esimies on vastuussa kaikesta toiminnasta. Tapoihin kuuluu, että asiat kierrätetään aina esimiesten kautta. Informaation kulku saattaa myös olla häiritsevän hidasta tai jopa puutteellista. Täytyy toki muistaa, että Brysselissä on paljon kansainvälisiä yrityksiä tai niiden edustustoja, joten työkulttuuri voi vaihdella huomattavasti yrityksen tai organisaation alkuperämaan mukaan. Työyhteisöt voivat olla hyvin monikansallisia, mikä tuo lisää mielenkiintoa ja oman lisävärin työpaikoille ja toimintatapoihin. Samoin toimintatavat saattavat erota toisistaan ranskan- ja flaaminkielisissä yrityksissä.

Belgialaiset sauhuttelevat estottomasti niin työpaikoilla kuin missä tahansa muualla. Se on asia, johon suomalaisen voi olla vaikea tottua. Tuulimyllyjä vastaan on turha lähteä taistelemaan, sauhuttelua on vain yritettävä sietää.

Työpäivä Belgiassa on yleensä klo 9 -18 tai 8-17, sisältäen ruokatunnin, joka ajoittuu yleensä klo 13-14. Belgiassa monissa paikoissa vietetään siestaa lounasaikaan, mikä tarkoittaa sitä, että pankit, postit, museot yms. ovat kiinni tunnista kahteen lounasaikaan.

Tapakulttuuri

Belgia jakautuu kulttuurillisesti kahtia. Valtaosa ihmisistä on ranskankielisiä vallooneita, mutta pohjoisosissa asuu enemmistönä flaaminkielistä väkeä. Belgialaiset teitittelevät ja käyttävät titteleitä. Muista Monsieur- (ranskankielisellä alueella) tai Mister -viljely (flaaminkielisellä alueella) sukunimien yhteydessä. Flaamit saattavat sinutella joskus puhuessaan ranskaa. Poskisuudelmien käyttö tervehdittäessä, jo ensimmäisellä kerralla, on maan tapa.

Belgia on avoin ja kansainvälinen maa. Etenkin Brysselissä on edustettuina kansallisuuksien kirjo, joten siellä voi olla vaikea tunnistaa mikä on belgialainen tapa ja käytäntö. Brysselissä ollaankin hyvin joustavia ja suvaitsevaisia tapojen suhteen. Ihmisiin suhtaudutaan yleensä positiivisesti. Huolimatta Brysselin kansainvälisyydestä englanninkielellä ei pärjää joka paikassa.

Käytännön vinkit

Asuminen. Vuokra-asuntoja on runsaasti tarjolla, ainakin Brysselissä. Taso on monenkirjavaa, yksiötä - solua, kalustettua - kalustamatonta, ja hintataso on suomalaiselle opiskelijalle kohtuullinen. Asunnon etsiminen vaatii kärsivällisyyttä ja aktiivisuutta. Asuntoesittelyissä on jaksettava käydä. Asumiseen saa vinkkejä esimerkiksi nettisivulta http://www.expatsinbrussels.com/

Eläminen. Hintataso on Brysselissä kutakuinkin Suomen luokkaa. Ruokaostokset kannattaa keskittää isoihin marketteihin, joissa hintataso on edullisempi kuin pienissä lähikaupoissa.

Ruoka on Brysselissä hyvää ja sitä syödään runsaasti. Terveysterroristit eivät ole vielä rantautuneet Belgiaan, jossa ruoat ovat melko suola- ja rasvapitoisia (= maukkaita).

Liikkuminen. Julkiset liikennevälineet toimivat hyvin Brysselissä päiväsaikaan. Öisin liikkuminen onkin sitten hankalampaa. Puolen yön jälkeen bussit, ratikat ja metro lopettavat toiminnan ja taksilla matkustaminen on kallista.

Kieliopinnot. Brysselistä löytyy monia kielikouluja, joiden hinnat vaihtelevat opetusmetodien mukaan. Kielikursseja on tarjolla myös iltaisin. Jos olet liikkeellä lukukausien aikaan, kannattaa kysellä yliopistojen järjestämiä kielikursseja.

Ehdottomasti koettava. Brysselin tarjontaan kyllästyttyä kannattaa käydä tutustumassa mm. Gentin ja Bruggen kaupunkeihin. Brugge on tosin viikonloppuisin todellinen turistikohde.

VINKIT HYVILLE NETTISIVUILLE

Matkustelu:
http://www.b-rail.be
http://www.ryanair.com

Asuminen ja yleistä:
http://www.expatsinbrussels.com/
http://www.expatica.com/belgium.asp?s=0
http://immoweb.be/
INFO-Mobil -Asu, opiskele ja työskentele Euroopassa

Muuta:
http://www.belgium.com
http://www.visitbelgium.com/

osion alkuun