TKK - KulttuuriGuru

KulttuuriGurun etusivulle -> Maaesittelyt -> Sveitsi

Sveitsi

Perustiedot

Pinta-ala: 41 293 km2
Asukasluku: 7,21 milj.
Asukastiheys: 174,5 as/km2

Auton maatunnus: CH
Pääkaupunki: Bern
Pääkaupungin asukasluku: 300 000
Muut suuret kaupungit: Zürich 900 000, Geneve 400 000, Basel, Lausanne,

Virallinen nimi: Scheizerische Eidgenossenschaft (saksaksi), Sveitsi valaliitto
Valtiomuoto: liittovaltio
Nykyinen hallitsija: Presidentti Ruth Dreifuss
Rahayksikkö: Sveitsin frangi, 1 CHF = 0,68 euroa
Rajanaapurit: Itävalta, Liechtenstein, Italia, Ranska, Saksa
Aikaero Suomeen: -1
Viralliset kielet: italia (5 %), ranska (20 %), retoromaani (alle 1 %) ja saksa (74 %)
Uskonnot: 48 % katolisia, 44 % protestantteja

BKT: 39 340 USD/asukas (1995)
Valtion velka/BKT, %: - (-)
HDI: 0,914
HDI-sijaluku: 12.
Imeväiskuolleisuus: 5% (1996)
Lukutaitoisuus: 99%

Muuta:

Historiaa: Sveitsin kantonit yhdistyvät vuonna 1499. Sveitsi saavutti itsenäisyyden Habsburgien ruhtinaskunnasta vuonna 1648. Ranskan miehittämänä vuosina 1798-1815. Vielä uusia alueita liittyi liittovaltioon 1800-luvulla.

Kasvillisuus: Laaksojen alarinteillä metsiä. Etelämpänä jopa Välimeren alueen puita.

Merkittävät luonnonvarat: suola, puu, vesivoima

Merkittävimmät vientituotteet: lääkkeet, hienomekaniikka, kellot

Ympäristö- yms. riskit/uhat: Lumivyöryt, maanvyörymät, tulvat, ilman ja vesien saastuminen

Ajankohtaista: 1990-luvulla maan pankit ovat joutuneet murentamaan maan kuuluisaa pankkisalaisuutta ja maksamaan takaisin toisen maailmansodan aikana kuolleiden juutalaisten varoja heidän omaisilleen. Maassa on runsaasti ulkomailta tulleita siirtotyöläisiä.

Kuuluisimmat nähtävyydet: "Saint Gallin nunnaluostari; Mustairin Saint-Jean-des Soeurs-benediktiiniläisnunnaluostari; Bernin vanha kaupunki, Zeitglockenturm, Münster-katedraali, Rosengarten, Bunderhäuser, museot, Einstein Haus; Baselin vanhat rakennukset ja museot; Genevejärvi; Geneven Jet d-Eau, kansainväliset järjestöt (mm. YK:n Palais des Nations), St Pierre-katedraali; Interlakenin alppikaupunki; Lausannen Notre Dame-katedraali, Chateau St Marie-linna, Mudee de l'Art Brut, Musee Olympique; Luzernin Kapellbrücke, Spreuerbrücke, Gletschergarten, 1400-luvun talot; Montreauxin Chateau de Chillon, Montreaux Jazz Festival; Gstaadin hiihtoalue; Schaffhausenin Rheinfall-vesiputous; St Moritzin hiihtoalue; Zürichin Fraumünster-kirkko, Grossmünster-katedraali, Kunsthaus, Schweizerisches Landesmuseum."

17 vuotta Sveitsissä asuneen huomioita (saksankielisestä) Sveitsistä

Aina kätellään ja aina muistetaan siinä samalla toistaa ihmisen nimi. Nuoretkin ihmiset kättelevät, esim. nuorisokin kuten urheiluporukat, kun tulevat treeneihin tai pelaamaan. Joskus on aika hurjaa keikkuvassa bussissa, kun joku vanha mummeli yrittää kätellä läpi kaikki bussissa sattumoisen olevat tuttavat, ennen kuin istuu jollekin tyhjälle paikalle. Kätellään tavatessa ja kätellään lähtiessä. Oma kikkani oli jättäytyä suurimmissa juhlissa viimeisten lähtijöiden joukkoon niin käteltävät olivat vähenneet, eikä tarvinnut useampia pöytäkuntia käydä läpikättelemässä.

Aivan vieraitakin ihmisiä morjestetaan lenkkipoluilla metsissä, vuorilla vaellettaessa, maalaiskylissä. Samassa kaupunginosassa asuvat tervehtivät kadulla toisiaan, jos hiukankin toisen naama näyttää tutulta. Koulutytöt ja -pojat tervehtivät, tytöt ehkä niiaavat. Aluksi tuntui oudolta, kaikkeen tottuu.

Kaupunkien kivitalojen julkisivut pidetään yhdenmukaisina. Eraat tuttavat joutuivat ottamaan Marimekon verhot pois ja laittamaan samanlaista epämääräisen vaaleaa valoverhoa kuin muillakin. Takapihalle päin sallittiin värikkäämpiä verhojakin. Pyritään aika tavalla yhdenmukaisuuteen ihan kaikessa. Pitää olla hiljaa, huomiota herättämättä. Kertoivat, en tiedä onko totta, että kun hakee Sveitsin kansalaisuutta, niin joku voi tulla kotiin tarkastamaan, laitatko viela omia kansallisruokiasi vai oletko jo omaksunut hyvän perinteisen sveitsiläisen keittiön kulinarismin: Fondue, Raclette, Rösti etc. Löytyykö kirjahyllystä sveitsiläistä kirjallisuutta, etenkin murteella. Miten on musiikkimaku. Hyvä olisi omistaa muutama levy tai kasetti kansanmusiikkia. Siis sellaista, jossa on yksi tai useampi käsiharmonikka mukana ja jodlausta ehdottomasti.

Kaikki sveitsiläiset eivät osaa jodlata. Se on aika harvinaista. Vaikka olin siellä 17 v., niin en henk.kohtaisesti tunne ketään, joka väittäisi osaavansa jodlata.

Pitkät alppitorvet ovat sveitsiläisten soitin. Harvoin kuitenkaan sellaista esitystä näkee livenä. Ennemminkin instrumentti on tuttu telkkarista.

Suosittu urheilumuoto on Schwingen. Se on jonkinlaista vapaapainia yleensä ulkona sahajauhoilla peitetyllä alustalla. Suomalaiselle ihan tutunnäköistä "Seitsemästä veljeksestä". Aika hurjaa ähellystä. Tällaisen ympärille voidaan järjestää todellinen kansanjuhla, jossa varmasti jodlataan, jonne haalitaan ne muutama alppitorven soiton osaava ja ihan varma ohjelmanumero on Fahnenschwingen. Se tarkoittaa, että miehillä on käsissään puukapulaan kiinnitetyt Sveitsin liput ja niitä heilutetaan alppitorvien tai muun kansanmusiikin tahdissa, välillä heitetään ilmaan ja otetaan taas kiinni. Ovat yleensä aika taitureita. Fahnenschwingen ei ole helppoa.

Perinteisesti perjantai on siivouspäivä. Silloin ei kutsuta vieraita. Sellaistakin kuulin kerrottavan, että keittiön ovi laitetaan perjantaina lukkoon, etteivät lapset pääse sinne sotkemaan…vaikkapa vettä hakemaan janoonsa. Itse en mitään kamalaa siivousmaniaa tavannut silloisten nuorten tuttavieni joukossa. Maalaiskäytännöistä minulla ei ole kokemuksia.
Kodit ovat kyllä hyvässä järjestyksessä ja kaikki paikat on kunnossa aina, myöskin kadut on siistit, puutarhat hoidettu, käytävät haravoidaan viikonlopuksi (hyvä olisi jos haravanpiikin jäljet näyttävät yhdenmukaisesti samaan suuntaan!!), kukkapenkkejä on joka paikassa. Kerran eräs turkkilainen tuttava sanoi, että Sveitsin maassa on joka neliömetri järjestyksen alla, pitää paikkansa.

Sveitsiläistä loukkaa suunnattomasti, jos häntä kutsuu saksalaiseksi. He eivät edes mielellään puhu Hochdeutschia, ettei tällaista samaistusta tule. Murre on se mitä käytetään. Jokainen kanttooni puhuu omaansa, joka kaupunki ja joka kylä. Ekana vuotena minulle kävi joskus niin, että joku ihminen luuli puhuvansa korrektia kirjakieltä, mutta se oli murretta. Kun en ymmärtänyt sanaakaan, niin äänilaji vain voimistui ja minulle huudettiin. Yritin ystävällisesti sanoa, että en todellakaan ymmärrä mitään, ja kuuloni on ihan normaali.
Koulussa kaksi ensimmäistä vuotta on murteella ja kolmannesta luokasta lähtien ruvetaan käyttämään kirjakielta. Puhekieli työpaikoilla, virastoissa, radion ja television kieli on kuitenkin murre, monelle kirjakieli jää oudoksi. Enemmän kouluja käyneet osaavat kirjakieltä, vähän käyneet eivät. Jos ulkomaalaisia on paikalla, jonkin aikaa muistetaan ehkä puhua kirjakieltä, mutta ei se montaa minuuttia kestä. Aika paljosta jää ulkopuoliseksi, ellei murretta edes auttavasti ymmärrä.

Sveitsiläiset ovat täsmällisyyden perikuvia, luotettavia ja pitävät kaikkiin uusiin ihmisiin jonkinlaisen välimatkan. Amerikkalaista small talkia ei harrasteta, siinähän jo tullaan vaarallisesti toisen ihmisen henkilökohtaiselle reviirille.

Joka viikonloppu on jostakin asiasta vaalit. Kaikki päätökset sekä kaupungeissa että maalaiskunnissa tehdään äänestämällä. Pienemmät kylät äänestävät aukiolla kylän keskustassa kättä nostamalla omista kylän asioista. Niin pientä ja turhaa asiaa ei ole, ettei siitä äänestettäisiin. Yleensä äänestys käsittää useita asioita kerrallaan, joten aika paksuun nippuun papereita pitää jaksaa tutustua. Samaan nivaskaan on liitetty kantoonin,kaupungin ja ehkä valtiollisiakin asioita. Jokainen kansalainen joutuu useasti äänten laskijaksi tai tekemään jotain muuta äänestykseen liittyvää asiaa. Holhouksen alla olevat tietysti saavat päästön tästä velvollisuudesta. Jaksoin iloita kovasti siitä, että en ollut kansalainen, koska monia hauskaa viikonloppuja olisi mennyt hukkaan istuessa sisällä äänestysten takia ja yöt ääniä laskiessa.

Virastot, kaupat, työpaikat ovat ruokatunnin ajan kiinni, joka on 12-14. Suuret tavaratalot ovat auki. Vaimon paikka on kotona, koska vallitsee kolme K:ta: Kinder, Küche, Kirche. Eräs uusiseelantilainen hyvin emansipoitunut tuttavani sanoi kerran, että ellei ruoka lennä samaan aikaan pöytään kuin aviomies avaa kotioven töiden jälkeen, niin rakkaus lentää ulos ikkunasta. Huonot äidit käyvät töissä ja jättävät lapsensa ja miehensä heitteille!! Etenkin vanhemmat naiset katselevat töissä käyviä naisia pitkin nenänvarttaan.

Kaupunkien asuintaloissa on alakerran pesuhuoneissa pesukoneet. Listat yleensä tehdään kaikille asukkaille jotenkin siihen tapaan, että pyykkipäivä on kerran kuukaudessa aamusta iltaan, siis klo 7- 22 ja tietysti sen jälkeen myöhemmin ei saa kuulua mitään ääniä. Ellei asukkaita ole kovin paljon, niin tähän hommaan voidaan antaa jopa kaksi päivää kuukaudessa. Kokemuksesta voin sen sanoa, että kyllä on vaikeaa. Omaa kekseliäisyyttä sitten, miten selviää. Mitä enemmän lapsia perheessä on, sen hankalampaa. Vessaa ei mielellään vedetä klo 10 jälkeen illalla…. vallitsee Nachtruhe.

osion alkuun


Kulttuuritietoutta Harjoitteluvaihto Suomi ja suomalaisuus Maaesittelyt -Alankomaat -Belgia -Espanja -Irlanti -Iso-Britannia -Italia -Itävalta -Kreikka -Portugali -Puola -Ranska -Ruotsi -Saksa -Sveitsi -Tsekki -Unkari	KulttuuriGurun etusivulle -> Maaesittelyt -> Sveitsi Sveitsi Perustiedot Pinta-ala: 41 293 km2 Asukasluku: 7,21 milj. Asukastiheys: 174,5 as/km2 Auton maatunnus: CH Pääkaupunki: Bern Pääkaupungin asukasluku: 300 000 Muut suuret kaupungit: Zürich 900 000, Geneve 400 000, Basel, Lausanne, Virallinen nimi: Scheizerische Eidgenossenschaft (saksaksi), Sveitsi valaliitto Valtiomuoto: liittovaltio Nykyinen hallitsija: Presidentti Ruth Dreifuss Rahayksikkö: Sveitsin frangi, 1 CHF = 0,68 euroa Rajanaapurit: Itävalta, Liechtenstein, Italia, Ranska, Saksa Aikaero Suomeen: -1 Viralliset kielet: italia (5 %), ranska (20 %), retoromaani (alle 1 %) ja saksa (74 %) Uskonnot: 48 % katolisia, 44 % protestantteja BKT: 39 340 USD/asukas (1995) Valtion velka/BKT, %: - (-) HDI: 0,914 HDI-sijaluku: 12. Imeväiskuolleisuus: 5% (1996) Lukutaitoisuus: 99% Muuta: Historiaa: Sveitsin kantonit yhdistyvät vuonna 1499. Sveitsi saavutti itsenäisyyden Habsburgien ruhtinaskunnasta vuonna 1648. Ranskan miehittämänä vuosina 1798-1815. Vielä uusia alueita liittyi liittovaltioon 1800-luvulla. Kasvillisuus: Laaksojen alarinteillä metsiä. Etelämpänä jopa Välimeren alueen puita. Merkittävät luonnonvarat: suola, puu, vesivoima Merkittävimmät vientituotteet: lääkkeet, hienomekaniikka, kellot Ympäristö- yms. riskit/uhat: Lumivyöryt, maanvyörymät, tulvat, ilman ja vesien saastuminen Ajankohtaista: 1990-luvulla maan pankit ovat joutuneet murentamaan maan kuuluisaa pankkisalaisuutta ja maksamaan takaisin toisen maailmansodan aikana kuolleiden juutalaisten varoja heidän omaisilleen. Maassa on runsaasti ulkomailta tulleita siirtotyöläisiä. Kuuluisimmat nähtävyydet: "Saint Gallin nunnaluostari; Mustairin Saint-Jean-des Soeurs-benediktiiniläisnunnaluostari; Bernin vanha kaupunki, Zeitglockenturm, Münster-katedraali, Rosengarten, Bunderhäuser, museot, Einstein Haus; Baselin vanhat rakennukset ja museot; Genevejärvi; Geneven Jet d-Eau, kansainväliset järjestöt (mm. YK:n Palais des Nations), St Pierre-katedraali; Interlakenin alppikaupunki; Lausannen Notre Dame-katedraali, Chateau St Marie-linna, Mudee de l'Art Brut, Musee Olympique; Luzernin Kapellbrücke, Spreuerbrücke, Gletschergarten, 1400-luvun talot; Montreauxin Chateau de Chillon, Montreaux Jazz Festival; Gstaadin hiihtoalue; Schaffhausenin Rheinfall-vesiputous; St Moritzin hiihtoalue; Zürichin Fraumünster-kirkko, Grossmünster-katedraali, Kunsthaus, Schweizerisches Landesmuseum." 17 vuotta Sveitsissä asuneen huomioita (saksankielisestä) Sveitsistä Aina kätellään ja aina muistetaan siinä samalla toistaa ihmisen nimi. Nuoretkin ihmiset kättelevät, esim. nuorisokin kuten urheiluporukat, kun tulevat treeneihin tai pelaamaan. Joskus on aika hurjaa keikkuvassa bussissa, kun joku vanha mummeli yrittää kätellä läpi kaikki bussissa sattumoisen olevat tuttavat, ennen kuin istuu jollekin tyhjälle paikalle. Kätellään tavatessa ja kätellään lähtiessä. Oma kikkani oli jättäytyä suurimmissa juhlissa viimeisten lähtijöiden joukkoon niin käteltävät olivat vähenneet, eikä tarvinnut useampia pöytäkuntia käydä läpikättelemässä. Aivan vieraitakin ihmisiä morjestetaan lenkkipoluilla metsissä, vuorilla vaellettaessa, maalaiskylissä. Samassa kaupunginosassa asuvat tervehtivät kadulla toisiaan, jos hiukankin toisen naama näyttää tutulta. Koulutytöt ja -pojat tervehtivät, tytöt ehkä niiaavat. Aluksi tuntui oudolta, kaikkeen tottuu. Kaupunkien kivitalojen julkisivut pidetään yhdenmukaisina. Eraat tuttavat joutuivat ottamaan Marimekon verhot pois ja laittamaan samanlaista epämääräisen vaaleaa valoverhoa kuin muillakin. Takapihalle päin sallittiin värikkäämpiä verhojakin. Pyritään aika tavalla yhdenmukaisuuteen ihan kaikessa. Pitää olla hiljaa, huomiota herättämättä. Kertoivat, en tiedä onko totta, että kun hakee Sveitsin kansalaisuutta, niin joku voi tulla kotiin tarkastamaan, laitatko viela omia kansallisruokiasi vai oletko jo omaksunut hyvän perinteisen sveitsiläisen keittiön kulinarismin: Fondue, Raclette, Rösti etc. Löytyykö kirjahyllystä sveitsiläistä kirjallisuutta, etenkin murteella. Miten on musiikkimaku. Hyvä olisi omistaa muutama levy tai kasetti kansanmusiikkia. Siis sellaista, jossa on yksi tai useampi käsiharmonikka mukana ja jodlausta ehdottomasti. Kaikki sveitsiläiset eivät osaa jodlata. Se on aika harvinaista. Vaikka olin siellä 17 v., niin en henk.kohtaisesti tunne ketään, joka väittäisi osaavansa jodlata. Pitkät alppitorvet ovat sveitsiläisten soitin. Harvoin kuitenkaan sellaista esitystä näkee livenä. Ennemminkin instrumentti on tuttu telkkarista. Suosittu urheilumuoto on Schwingen. Se on jonkinlaista vapaapainia yleensä ulkona sahajauhoilla peitetyllä alustalla. Suomalaiselle ihan tutunnäköistä "Seitsemästä veljeksestä". Aika hurjaa ähellystä. Tällaisen ympärille voidaan järjestää todellinen kansanjuhla, jossa varmasti jodlataan, jonne haalitaan ne muutama alppitorven soiton osaava ja ihan varma ohjelmanumero on Fahnenschwingen. Se tarkoittaa, että miehillä on käsissään puukapulaan kiinnitetyt Sveitsin liput ja niitä heilutetaan alppitorvien tai muun kansanmusiikin tahdissa, välillä heitetään ilmaan ja otetaan taas kiinni. Ovat yleensä aika taitureita. Fahnenschwingen ei ole helppoa. Perinteisesti perjantai on siivouspäivä. Silloin ei kutsuta vieraita. Sellaistakin kuulin kerrottavan, että keittiön ovi laitetaan perjantaina lukkoon, etteivät lapset pääse sinne sotkemaan…vaikkapa vettä hakemaan janoonsa. Itse en mitään kamalaa siivousmaniaa tavannut silloisten nuorten tuttavieni joukossa. Maalaiskäytännöistä minulla ei ole kokemuksia. Kodit ovat kyllä hyvässä järjestyksessä ja kaikki paikat on kunnossa aina, myöskin kadut on siistit, puutarhat hoidettu, käytävät haravoidaan viikonlopuksi (hyvä olisi jos haravanpiikin jäljet näyttävät yhdenmukaisesti samaan suuntaan!!), kukkapenkkejä on joka paikassa. Kerran eräs turkkilainen tuttava sanoi, että Sveitsin maassa on joka neliömetri järjestyksen alla, pitää paikkansa. Sveitsiläistä loukkaa suunnattomasti, jos häntä kutsuu saksalaiseksi. He eivät edes mielellään puhu Hochdeutschia, ettei tällaista samaistusta tule. Murre on se mitä käytetään. Jokainen kanttooni puhuu omaansa, joka kaupunki ja joka kylä. Ekana vuotena minulle kävi joskus niin, että joku ihminen luuli puhuvansa korrektia kirjakieltä, mutta se oli murretta. Kun en ymmärtänyt sanaakaan, niin äänilaji vain voimistui ja minulle huudettiin. Yritin ystävällisesti sanoa, että en todellakaan ymmärrä mitään, ja kuuloni on ihan normaali. Koulussa kaksi ensimmäistä vuotta on murteella ja kolmannesta luokasta lähtien ruvetaan käyttämään kirjakielta. Puhekieli työpaikoilla, virastoissa, radion ja television kieli on kuitenkin murre, monelle kirjakieli jää oudoksi. Enemmän kouluja käyneet osaavat kirjakieltä, vähän käyneet eivät. Jos ulkomaalaisia on paikalla, jonkin aikaa muistetaan ehkä puhua kirjakieltä, mutta ei se montaa minuuttia kestä. Aika paljosta jää ulkopuoliseksi, ellei murretta edes auttavasti ymmärrä. Sveitsiläiset ovat täsmällisyyden perikuvia, luotettavia ja pitävät kaikkiin uusiin ihmisiin jonkinlaisen välimatkan. Amerikkalaista small talkia ei harrasteta, siinähän jo tullaan vaarallisesti toisen ihmisen henkilökohtaiselle reviirille. Joka viikonloppu on jostakin asiasta vaalit. Kaikki päätökset sekä kaupungeissa että maalaiskunnissa tehdään äänestämällä. Pienemmät kylät äänestävät aukiolla kylän keskustassa kättä nostamalla omista kylän asioista. Niin pientä ja turhaa asiaa ei ole, ettei siitä äänestettäisiin. Yleensä äänestys käsittää useita asioita kerrallaan, joten aika paksuun nippuun papereita pitää jaksaa tutustua. Samaan nivaskaan on liitetty kantoonin,kaupungin ja ehkä valtiollisiakin asioita. Jokainen kansalainen joutuu useasti äänten laskijaksi tai tekemään jotain muuta äänestykseen liittyvää asiaa. Holhouksen alla olevat tietysti saavat päästön tästä velvollisuudesta. Jaksoin iloita kovasti siitä, että en ollut kansalainen, koska monia hauskaa viikonloppuja olisi mennyt hukkaan istuessa sisällä äänestysten takia ja yöt ääniä laskiessa. Virastot, kaupat, työpaikat ovat ruokatunnin ajan kiinni, joka on 12-14. Suuret tavaratalot ovat auki. Vaimon paikka on kotona, koska vallitsee kolme K:ta: Kinder, Küche, Kirche. Eräs uusiseelantilainen hyvin emansipoitunut tuttavani sanoi kerran, että ellei ruoka lennä samaan aikaan pöytään kuin aviomies avaa kotioven töiden jälkeen, niin rakkaus lentää ulos ikkunasta. Huonot äidit käyvät töissä ja jättävät lapsensa ja miehensä heitteille!! Etenkin vanhemmat naiset katselevat töissä käyviä naisia pitkin nenänvarttaan. Kaupunkien asuintaloissa on alakerran pesuhuoneissa pesukoneet. Listat yleensä tehdään kaikille asukkaille jotenkin siihen tapaan, että pyykkipäivä on kerran kuukaudessa aamusta iltaan, siis klo 7- 22 ja tietysti sen jälkeen myöhemmin ei saa kuulua mitään ääniä. Ellei asukkaita ole kovin paljon, niin tähän hommaan voidaan antaa jopa kaksi päivää kuukaudessa. Kokemuksesta voin sen sanoa, että kyllä on vaikeaa. Omaa kekseliäisyyttä sitten, miten selviää. Mitä enemmän lapsia perheessä on, sen hankalampaa. Vessaa ei mielellään vedetä klo 10 jälkeen illalla…. vallitsee Nachtruhe. osion alkuun
Tätä verkkopalvelua on tuettu EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta. Komissio ei vastaa palvelun sisällöstä.